Tiistai-aamu alkoi pienellä paniikilla. Menin aamulla klo 7.00 toimistoon ja kerroin esimiehelle, etten ehtinyt edellisenä päivänä tutustumaan sydänasemaan, vaikka niin sovittiin. Epäselväksi jäi myös se, että minun olisikin tiistai aamuna jo klo 6.00 pitänyt mennä sydänasemalle aloittamaan työt. Maanantai-aamuna puhuttiin niin montaa asiaa, että tiistai-aamun työt jäi jotenkin avoimeksi. Muistin kyllä illalla, että esimies kysyi minulta, että pääsenkö tiistaina tulemaan kuudeksi töihin, mutta kohde jäi minulle kuitenkin epäselväksi, kun välillä puhuttiin muuta asiaa. En siis osannut yhdistää niitä kahta asiaa, että tarkoitus oli mennä sydänasemalle maanantai-päivän aikana työn lomassa tutustumaan, jotta voisin aloittaa siellä työt jo klo 6.00, ja pärjäisin aamuvuoron siellä yksin.

No menimme yhdessä esimiehen kanssa paikalle ja yritimme nopeasti selvittää tilanteen. Kävimme alueen läpi, ja löysimmekin siivouskomerosta hienot työohjeet ja viestit edellisen iltavuoron työntekijältä. Kaikki oli huolellisesti valmisteltu, ja pääsin aloittamaan työt.

Ensimmäinen kiireellinen työ oli saada yksi illan aikan käytetty toimenpidehuone kuntoon ennen uusien toimenpiteiden alkua. En edes tiennyt, missä oli työpisteen jätehuone, mutta kysymällä sekin selvisi.

Päässä oli pieni kaaos, mutta sain päivän aikana senkin järjestykseen. Luin ohjeita ja tutkin kaikenlaisia seinällä olevia lappuja, kun yritin päästä perille, että mitä päivän aikana pitää olla tehtynä, ennen iltavuoro saapumista paikalle.

Huomasin seinällä lapun, jossa oli tekstiä magneettihuoneen siivouksesta ja perehdytyksestä. En tiennyt oliko tässä pisteessä jokin magneettikuvaushuone, joten soitin ohjaajalle. Hän tuli minun kanssa yhdessä selvittämään asiaa. Totesimme, että lappu oli jokin vanha jäänne. Tässä pisteessä ei ainakaan pitänyt olla mitään magneettikuvaushuonetta.

Samalla keikalla selvitimme päivystyslaboratorion jäteasioita, kun siellä oli niin monenlaisia jäteastioita. Osan niistä jätteistä laboratorion henkilökunta onneksi hoitaa ihan itse. Laitoshuoltajat poistavat vain ihan tavalliset seka-, ja energiajätteet, sekä biologiset jätteet. Niin ja kahvihuoneesta tietenkin biologisen jätteen ja metallijätteen. Mutta ei sielläkään sen kummempaa sitten ollut loppupelissä... Asiat selviää kyselemällä.

Ja kun ohjaaja kerran oli paikalla, niin teimme vielä retken päivystyosastolle. Siellä selvittelimme vähän sen osaston ruoka- ja pyykkitilausasioita. Osastolta löytyy kerrassaan hienot ohjeet asioista. Luulen pärjääväni niiden avulla, jos joskus joudun niiden tilausasioiden kanssa siellä tekemisiin.

Sitten palasin sydänasemalle toteamaan, että päivän pahin paniikki oli ohi. Tein työohjeen mukaan töitä. Siellä kuulutettiin kolme välisiivousta toimenpidehuoneisiin. Jäljittelin jotain leikkaussalista oppimaani tyyliä, ja luin ohjeita. Sain ne kolme välisiivousta tehtyä niin, ettei hoitajien työt kärsineet.

Toimenpidepöydän purku oli hiukan epäsevää. En oikein tiennyt, mitä käytetyille instrumenteille ja johdoille piti tehdä. Pesin instrumentiti DEKOssa ja jätin johdot huuhteluhuoneen  pöydälle odottamaan iltavuorolaisen saapumista. Kun iltavuoro tuli, niin katsoimme yhdessä, mitä tavaroille piti tehdä. Iltavuorolainen perehdyttikin minua vielä muissakin asioissa lisää, ja teimme vielä yhdessä pari välisiisvousta ja yhden loppusiivouksen. Sitten päiväni jo päättyikin.

Päivä oli sen verran stressaava, että pieni päänsärky siitä tuli vaivaksi loppupäivänä, mutta selvisin siitä kuitenkin hengissä. Tänään taas uusi päivä, ja kohteena tällä kertaa päivystypoliklinikan iltavuoro. Täytyy alkaa valmistautumaan, joten se on MORO taas tällä kertaa!!