Aamulla heräsin 4.30, viiden tunnin yöunien jälkeen. Viisi tuntia ei riitä, mutta nousin kuitenkin, kun ei ollut vaihtoehtoa.

Autossani on jo talvirenkaat. Koska tiet ovat iltapäivällä vielä kuivia, päätin mennä bussilla, jotta kaikki nastat eivät sinkoilisi pitkin motaria jo ennen kuin talvi edes alkaa.

Lohjan bussien aikataulut eivät oikein natsaa minun työaikojen kanssa, mutta joskus kuitenkin saan jonkin mielenhäiriön, ja päätän matkustaa bussilla. Töissä olinkin tänä aamuna jo hyvissä ajoin ennen työajan alkamista. Työt alkaa klo 7.00 ja minä olin paikalla taivastelemassa jo klo 6.30. Aloitan työvuoroni joka kerta menemällä siivoustoimistoon. Siellä esimieheni sitten kertoo kunkin työpäiväni ohjelman. Minulla on huono muisti, joten kirjoitan joka kerta ylös kaikki esimieheni luettelemat työtehtävät. Jos jotain joskus unohtuu, niin se ei ainakaan johdu minun huonosta muistista, vaan jonku muun.

No tänään oli rutiinipäivä. Osaston siivousvuoro. Jotenkin kävi sääliksi sen osaston henkilökuntaa. Osasto on todella ahdas. Potilaat aika huonokuntoisia ja vaativia. Ja väkeä, kuin Mannerheimintiellä. Käytävät paloturvallisuusmääräyksistä huolimatta on täynnä pyörätuoleja, rollaattoreita, apupöytiä ja ensiapuvälineitä sekä muuta hoitotavaraa säilytystilan puutteen vuoksi. Potilaiden pöydät on kukkurallaan kaikenlaista tavaraa. Niin täynnä, etteivät sovi olemaan, vaan välillä tipahtelee laseja ja yskösmukeja sun muuta roinaa lattioille. Sinne tossujen, tippatelineiden, rollaattoreiden, kroonikkovaippojen ja muun roskan sekaan. Siivouskomero on todella komero. Siellä ei sovi edes kääntymään, vaan kannattaa peruuttaa pois.

Roskapusseja ja pyykkisäkkejä ei saa laittaa enää minnekään. Ennen ne jätettiin osaston päätyyn, mistä huoltomiehet hakivat ne hisseillä. Palotarkastajat ovat olleet tiukkoina määräystensä kanssa. Nyt on oltava tarkkana, ettei yksikään säkki ole pelastustien kulkuväylällä. Muuten tulee satikutia. Usein tilanne on se, että hetken aikaa joutuu raapimaan päätä, kun pitää miettiä, että mihin säkin uskaltaa käsistään laskea, ettei saa huutia.

Päivästä muodostui aika kiireinen, koska yritin saada työt tehtyä hyvissä ajoin. Iltapäiväksi piti vielä ehtiä uuden pyykkitilausjärjestelmän koulutukseen. Lisäapuapua ei järjestynyt vaan kahdeksan tunnin työstä piti suoriutua alle kuudessa tunnissa, jos aikoi ehtä koulutukseen. Itse ehdin hyvissä ajoin. Lähdin hakemaan kollegaani toiselta osastolta kaverikseni, kun niin oli etukäteen sovittu. Kollegani keikka vähän venyi liian pitkäksi, ja hän oli jo luovuttaa koko koulutuksesta. 

Kyseinen kollegani on ahkera tunnollinen avulias ja täynnä kaikkia mahdollisia positiivisia luonteenpiirteitä. Eipä tullut mieleenkään jättää häntä töineen, ja lähteä yksin koulutukseen. Tartuin itsekin kuivaimen varteen ja hosuttiin loput työt jotenkuten valmiiksi, että päästiin lähtemään YHDESSÄ.

No, ehdittiinpä sittenkin, ja saatiin hyvät istumapaikat toiselta riviltä. Näkyvyyttä haittasi ajoittain ainoastaan se, että teki mieli laittaa vähän silmiä kiinni välillä. Mutta sitkeitä sissejä kun olemme, niin jaksoimme sen kaksi tuntia pysyä hereillä. Ja oppiakin meni jonkin verran korvien väliin.

Koulutus loppui ajoissa, ja huomasin ehtiväni aikaisempaan bussiin, kuin mihin olin alunperin suunnitellut meneväni. No todellakin ehdin siihen. Bussi nimittäin oli yli tunnin myöhässä!! Olipa hauska seistä ja odottaa.. odottaa.. odottaa... alkoi tulla vähän viileä.

Sitten jo soitan Pohjolan bussiyhtiölle kysyäkseni, että mikä mättää?? Tästä olisi aikataulujen mukaan pitänyt mennä ainakin kolme bussia Lohjalle, muttei ole mennyt yhtäkään, vaikka olen jo tunnin odottanut??? No eipä ollut bussien vika se, vaan joku nosturi oli vetänyt raitiovaunujen langat alas. Niiden korjaustoimet tukkivat koko keskustan liikenteen. Siksi bussitkaan eivät päässeet ajallaan lähtemään.

Olipa älynväläys tosiaan lähteä bussilla. En aio toistaa sitä virhettä vähään aikaan. Lentäkööt nastat vaikka taivaan tuuliin, en välitä, vaikka muuten olenkin taloudesta tarkka ihminen, mutta rajansa kaikella!! No loppu hyvin kaikki hyvin. kotona ollaan tätä tarinaa tässä veistelemässä!! Nyt alkaa Salkkarit, joten MOIDO!!