Tänään olin pitkästä aikaa osaston aamukeittiövuorossa. Osastolla on aina kaksi laitoshuoltajaa aamuvuorossa. Toinen huolehtii ruokahuollosta ja toinen siivouksesta. Yleensä sissit ja muut sijaiset huolehtivat siivouksesta ja osaston vakituiset laitoshuoltajat menevät keittiövuoroon. Tällä kertaa menin kuitenkin keittiöön, kun lähiesimies arveli, että olisi hyvä sissinkin tehdä välillä keittiövuoroja, jotta tuntuma keittiötöihin säilyisi. Päivä oli rauhallinen ja mukava.

Iltapäivällä kotona tein vähän laskelmia ylitöiden tekemisen kannattavuudesta. Totesin,ettei rahallinen hyöty ole kovin suuri vapaa-ajan menetykseen nähden, kun siihen laskee myös lisääntyvän levon tarpeen. Progressiivinen verotus pitää siitä aika tehokkaasti huolen. Tänä vuonna olen tehnyt sallitun määrän ylitöitä (250 tuntia). Vuosiansioni mukainen veroprosenttini on 17,5. Vuosiansioni on aika tarkasti oikein arvioitu. Heittoa tulee olemaan ehkä noin 300 - 500 euroa.

Jos en ensi vuonna tekisi lainkaan ylitöitä, vuosiansioni laskisi muutamia tuhansia euroja. Sen ansiosta taas veroprosenttini laskisi myös muutaman pykälän alaspäin. noin 13 tai 13,5 %:iin. Kuukausitasolla keskimäärin jäisi 300 - 350 euroa vähemmin käteen???!!! Sillä rahalla ei saa nykypäivänä kaupastakaan juuri mitään. Vapaa-aikaa kuitenkin olisi 250 tuntia vuodessa enemmän!! No toki vuositasolla rahallinen korvaus on melko iso, 3600 - 4200 euroa netto. Mutta kun se pilkotaan pienempiin osiin, niin sitä ei juuri huomaa arkielämässä. Sataset vaan sujuvasti sujahtelee ulos lompakosta jonku muun taskuun.

Lisääntyvän vapaa-ajan voisin viisaasti käyttää opiskeluun. Se olisi sijoitus tulevaisuuteen. Sijoituksen tuottavuudesta ei tietenkään ole takeita, mutta sijoituksiin liittyy AINA riski.  Mitä suuremmat tuotto-odotukset, stä suurempi riski. Näin sanoo sijoitusneuvojat, ja minä uskon niitä..

Itse yritän miettiä, että millaisia riskejä rahkeet riittää ottamaan. Aika varovainen sijoittaja olen. Sijoitan vain sen verran, mitä minulla on varaa hävitä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että en heittäydy luultavasti koskaan ihan tyhjän päälle, vaan roikun työelämässä, yrittäen välillä voimien mukaan opiskella jotain ja kehittyä... Ja löytää lopulta oman juttuni, mikä ikinä se sitten onkaan??? Terveyttäni en myöskää ole valmis uhraamaan. Sen arvoa ei voi mitata millään, varsinkaan rahalla. Liiketaloudesta ja markkinoinnista olen aina ollut kiinnostunut.. 

Kotioloissa usein lasken milloin mitäkin... taskulaskin kohta kasvaa käteeni kiinni. Tässä taannoin tein hurjat laskelmat ja taulukot aiheesta: bensa vai dieselauto??? Esittelin niitä puolisolleni ja pidin luentoa. Puoliso vain siihen hymähteli, että kyllähän tuon ajan saa noinkin kulumaan..

Laskelmat kuitenkin johtivat sellaiseen lopputulokseen, että minun bensalla kulkeva autoni on myynnissä nettiauton sivuilla. En tietenkään mene autokauppaan vaihtamaan autoa, koska minulla on niin pieni palkka, etten voi elättää suomalaisia autokauppiaitaa, vaan oma auto pitäisi saada suoraan myytyä, jotta voisimme hakea minulle uuden dieselkärryn mistä tahansa Euroopasta??

No niin, juttu lähti nyt vähän rönsyilemään, mutta yritän jatkossa pysyä tiukemmin ihan TYÖasiassa. Vaikka onhan se palkka tietenkin oleellisin asia, kun töistä puhutaan. jatkoja kirjoittelen myöhemmin lisää. Nyt lähden viettämään kullanarvoista vapaa-aikaani!